tiistai 30. toukokuuta 2017

Tiistain fiilikset

Nousin just äsken sängystä ylös ja keitin kahvia. Onhan tuo päivä jo puolessa välissä, hupsista. Mut välillä on oikeesti myös lupa nukkua. Väsyttää nimittäin, ja tuntuu että voisin nukkua viikon putkeen ja herätä juomaan kupin kahvia, jonka jälkeen mennä takaisin nukkumaan. Inspiraation määrä on jo sillä tasolla, että nimeän muokkaamia kuvia nojoo, nojoo2, nojoo3... Entäs nyt sitten? 




Aion tänään luvan kanssa lorvia, maata sängyssä ja kuunnella todella paljon hyvää musiikkia. Aion kaivella mun inspiraatiota Pinterestin ihmeellisestä maailmasta, ja suunnitella tulevia asukuvia ja postauksia. Aion ottaa itseäni niskasta kiinni, ja tehdä jotain tälle mun aivottomuudelle tällä hetkellä. Tuntuu että pää on sekaisin kuin mikäkin, ja nyt se uuden duunipaikan stressaus alkaa vasta helpottaa. Mulla oli muuten tosi kiva ensimmäinen päivä!




Toivon että te siellä ruudun toisella puolellakin ymmärrätte, että ei aina voi olla skarppina. Ja annatte myös itsellenne luvan olla välillä ihan hunningolla ja sekaisin. Nukkua myöhään, ja vielä vähän myöhempään. Ja nousta ylös vaan sen kahvikupillisen takia. Puhuin hetki sitten täällä niistä tehokkaammista aamuista, ja nyt itse toimin ihan päinvastoin mitä höpötin. Mut sellaista se välillä on. Aina ei kuitenkaan tarvitse olla tehokas, yli-ihminen taikka mikään girlboss. Välillä on tajuttava ottaa vaan itselle aikaa. Kyllä ne asiat sieltä sitten itsestään tulee ja järjestyy.

Tällaisia tiistain fiiliksiä tänään, nää sanat vaan tuli suoraan mun sisältä tähän näppäimistölle, eikä mulla oo aikomustakaan palata miettimään että oisinko voinut kirjoittaa jotain toisenlailla. Tälläinen mä tänään oo.

Ihanaa tiistaita, olkaa oikeesti reiluja myös itsellenne. xx

perjantai 26. toukokuuta 2017

Selän takana puhumisesta

On muutamia elämänohjeita, mitä oon itse vasta näin vanhempana oppinut. Älä tuhlaa aikaa vääriin tyyppeihin, tai sellaisiin ketkä saa sulle vain pahaa mieltä. Pessimisti ei pety, mutta optimisti elää onnellisemman elämän. Ja viimeisenä, älä sano kenestäkään mitään selän takana, mitä et voisi hänelle kasvotusten sanoa. Simppeliä, eikö? Kahden ensimmäisen noudattaminen on yllättävän helppoa, mutta aiemmin koin kolmannen hieman hankalammaksi.


Muistan ikuisesti ala-asteen, ja sen tyttöporukan. Jos yksi oli poissa, niin siitä puhuttiin selän takana. Kateellisuudestako? En tiedä, mutta niin se vain meni. Oltiin kaikki pieniä, mutta ei kukaan mitään super ilkeää silloin sanonutkaan. Pahemmaksi se meni vasta yläasteella. Juoruiltiin, kerrottiin toisten salaisuuksia, ilkeiltiin, ja puhuttiin. Ehkä se vaan kuuluu osaksi kasvamista, mutta monet kerrat itsekin on tullut mieli pahoitettua, koska on kuullut jotain, tai joutunut selvittelemään jotain mitä on itse sanonut. Muistan vain, että yhdessä vaiheessa päätin että nyt riittää.


En ole koskaan puhunut kestään mitään perättömiä huhuja, ja myöskään sellaisten levitteleminen on asia mitä en ymmärrä. Päätin kuitenkin vielä muistaakseni keskellä jotain kauheaa riitaa, että tästä lähin mä en sano kenestäkään enää mitään, mitä en voi samaiselle ihmiselle päin naamaa sanoa. Miksi haluaisin aiheuttaa pahaa mieltä kellekään turhaan? Aluksi oli tosi vaikeaa, kun muut alkoi puhumaan niin olla itse vain hiljaa. Helppoa tästä tuli vasta, kun tajusin jättää sellaiset ihmiset pois mun elämästä, jotka eivät yksinkertaisesti missään vaiheessa kasvanut siitä yläasteesta eteenpäin. Nykyään pystyn sanomaan mun ystäville kaiken kasvotusten, ja jos on joku asia mikä mua risoo niin siitä voidaan keskustella fiksusti, eikä selän takana juoruillen.



En oo koskaan tykännyt mistään draamasta, taikka riidoista missä selvitellään että kuka nyt on oikeasti sanonut ja mitä. Inhosin sitä kaikkea, ja oon tosi onnellinen etten nykypäivinä sellaista enää joudu kohtaamaan. En halua lietsoa kenestäkään mitään, en halua aiheuttaa pahaa mieltä ja viimeisenä en halua joutua selittelemään että mitä on sanottu ja kestä. Sanokaa mua vaikka sit tylsäks, mut näin oon onnellisempi. Oon ennen ollut tosi erilainen ihminen kuin nyt, ja se varmasti on tätä mun muutosta siitä negatiivisesta ja katkerasta nuoresta teinistä aidosti positiiviseen ja onnelliseen nuoreen naiseen. Ei se helppoa oikeasti ole, kyllä mun tekee mieli juoruilla välillä, mutta silti mä vältän sitä, etten aiheuta kellekään pahaa mieltä.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Those summer vibes

Oon niin fiiliksissä tästä yllätyskesästä! Oon ottanut kaiken tästä irti. Syönyt monta jäätelöä, istuskellut puistossa kavereiden kanssa, käynyt terassilla, ottanut aurinkoa... Pidän nyt vaan sormia ristissä että tää jatkuis vaan mahdollisimman kauan, mutta täytyy sanoa että se on varmaankin hyvin epätodennäköistä, haha. 







Off Shoulder Top Forever21      Skirt Only      Sunnies Gina Tricot      Shoes Puma


Nyt kun tää lämpöaalto tuli yhtäkkiä, tajusin että en oo vielä ostanut yhtään kesävaatetta! Tuli samantien hirveä hinku ostelemaan kaikenlaista, ja kävinkin jo vähän keskustassa tutkimassa mahdollisuuksia. Tän kesän ostoslistalta löytyy ainakin Leviksen farkkushortsit, ja punainen body. Bongasin Carlingsista molemmat, mutta farkkushortseista ei ollut enää pieniä kokoja... Yllättävää. Ajattelin kuitenkin tutkia myös hieman verkkokauppoja, jos samanlaiset tulisi jostain vastaan. Mun kesän lempparivaate tulee kuitenkin olemaan ehdottomasti off shoulder paidat, sillä oon nyt viimeisimmät päivät heilunut pelkästään kyseisissä vaatekappaleissa. Ja tietenkin koko mustassa. Se on vaan fakta, että koko musta toimii, vaikka se ei kaikkein viilein yhdistelmä kesällä olekaan!

Nautin vielä tänään ennen töitä tästä ihanasta kelistä, parhaiten mun menoja pääset seuraamaan Instagramin & Snapchatin kautta!  (@ninnipusa)

Iskeekö off shoulder paidat ja koko musta suhun yhtä kovaa kuin muhun? xx

maanantai 22. toukokuuta 2017

Tehokkaampia aamuja

Oon jo jonkun aikaa yrittänyt saada mun aamuihin muutamia uusia rutiineja. Tuntuu et oon nykyään aamuisin ihan hullun laiska, enkä saa ikinä mitään aikaiseksi. Aina tulee töihin kiire ja aamupalakin jää hätäiseksi. Ei kiva. Nyt päätän että tähän tulee muutos!



Aamujen suurin ongelma on ehkä se ylös nouseminen, ja tiedän että asiaa ei helpota heti ensimmäisenä sängyssä somen selaaminen. Oon huomannut, että mulla menee aamusta helposti puoli tuntia Instagramin ja Facebookin selailuun, ja se ei tosiaan tehosta mun aamuja yhtään. Ajattelin tästä lähtien, että selaan somet vasta kun aamupala on syöty! Normaalisti kun nousen ylös, niin ensimmäisenä kulautan ison lasin vettä kurkusta alas, ja keitän kahvia. Juon siis kaksi kuppia kahvia jo ennenkuin olen edes syönyt, ja tiedän että se ei tee hyvää vatsalle... Tästä tuleekin mun suurin haaste, muuttaa kahvin juonti vasta aamupalan jälkeiseksi hetkeksi.



Oon jo lisännyt yhden uuden jutun mun aamurutiineihin. Juon ensin tietenkin vettä, mutta sen jälkeen teen tuollaisen todella houkuttelevan näköisen drinkin, haha. Vettä, Opti-MSM jauhetta, Foodinin Viherjauhetta ja puolikkaan sitruunan mehu. Voin kertoa että aluksi meni aikalailla irvistellen tuo alas, mutta nyt se on alkanut jo maistumaan ihan hyvälle! Huomaan heti että oon paljon pirteämpi, kroppa voi paremmin ja pysyn jopa hieman kylläisempänä pitempään tän juoman jälkeen!


Ne ketkä on jo kauemmin mun blogia seuraillut, niin tietää sen että oon aina diggaillut aamuista tosi paljon. Ja varsinkin hitaista sellaisista! Mut nyt hitaat aamut on alkanut hidastaa mua entistä enemmän, ja on oikeesti aika olla tehokas taas. Uuden työn alkaessa haluun olla heti aamusta skarppi, ja saada oikeesti kunnolla aikaan ja voida hyvin. Ne on mun tän alkavan kesän missio.

Tehokasta ja ihanaa maanantaita teille kaikille, mitä aamurutiineja teillä on? xx

perjantai 19. toukokuuta 2017

Hoodie x Leather jacket

Tänä keväänä jotenkin hupparit on pistänyt mun silmään. Ja siis varsinkin pään yli vedettävät. Oikeastaan mulla on nykyään lähestulkoon joka päivä jossain vaiheessa huppari päällä, ja oon alkanut haaveilemaan esimerkiksi FILAn valkoisesta hupparista, tai Adidaksen mustasta. Hupparit on vaan niin mukavia ja rentoja! Omistan siis tällä hetkellä ihan perus harmaan hupparin ja sitten multa löytyy äitin vanha Leviksen huppari. Lisäyksenä kuitenkin on tullut tää Forever21'sta ostettu neulehupparijuttu. Tosi rento, mut tosi kiva. 







Jacket Vero Moda (gifted)    Hoodie Forever21    Jeans Bershka    Shoes Adidas


Tuo kivaa rentoutta asuun, eikös? Oon käyttänyt tätä hupparia aivan liikaa, ja nyt ajattelin että pakko kuvata tää ihanuus teille! Oikeastaan mulla on ollut jo tosi pitkään visio tästä asusta, revityt mom jeanssit ja huppari. En tiedä mikä siinä oikein on, mutta toimii!

Mulla on tiedossa ihan hauska viikonloppu, ja täällä jo sormet ristissä pitelen peukkuja meidän Leijonille, että jos vaikka päästäis taas finaaliin asti tänä vuonna, haha. Eli lätkän katsomista on ainakin tiedossa töiden lisäksi! Mulla on tosissaan vanhassa työpaikassa enää tasan viikko jäljellä ja sekin jänskättää vähän. Hirveetä luopua vanhoista työkavereista ja siitä huikeesta porukasta mikä meillä on. Toisaalta kun yks ovi sulkeutuu, niin aina aukeaa uusi ja ihan erilainen ovi! Tänä keväänä tosiaan puhaltaa muutoksen tuulet!

Ihanaa perjantaita teille, diggailetteko tekin yhtälailla huppareista? xx

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

New makeup favorites

Lupailin teille vielä esittelyjä mun viimeisimmistä kosmetiikka uutuuksista, johon nyt sisältyy Pariisista ostettuja yksilöitä, ja yksi ihan suomalainen uutuus-ihanuus. Oon tosiaan ihan hullu ostelemaan huulituotteita, ja niitä taas on tullut hamstrattua muutamat lisää. Hauskinta tässä on se, että kaikki on samaa sävymaailmaa, mutta vain ihan pikkuisen erilaisia, haha. 




Too Faced Candlelight Glow Highlighting Power Duo

Ensimmäisenä mun ensimmäinen oikea highlighter. Eli mulla oli Pariisissa etsinnässä oikeasti kiva highlighter, joka ei maksaisi maltaita, ja toimisi. Kierreltiin ensimmäistä kertaa Sephorassa, ja siellä tää oli ainut mikä mun silmää oikeasti miellytti. En pidä välttämättä ihan sellaisista valkoisista korostuksista, ja tää hehkuukin vähän sellaista lämpöä. Tykästyin muutenkin Too Facedin meikkeihin, ja harkitsin pitkään ostavani yhden luomiväri paletin mutta en sitten raaskinut! Tätä highlighteria löytyi kahdessa sävyssä, ja otin siitä sen kylmemmän sävyn, eli Rosy Dawnin. Tää hohtaa vähän sellaiseksi lämpimän sävyiseksi, ja todella nätisti vielä. Pigmenttiä ei ole liikaa, ja hyvä niin, sillä en arvosta kauheasti sellaisia silmiä sokaisevan hohtavia korostuksia, haha.


Huda Beauty Liquid Matte Lipstick

Puntaroin tosi kauan tän Huda Beautyn ja Anastasian huulilakkojen välillä, mutta ajattelin että Anastasiaa saa kuitenkin jo Suomesta. Tuoksu tässä Huda Beautyn punassa on ihana, koostumus tosi nestemäinen, ja pysyy kuin synti. Pakko poistaa vedenkestävän silmämeikin poistoaineella, muuten ei ole toivoakaan! Sävynä mulla on Muse, joka on vähän tuollainen mutaisen roosan sävyinen. On hieman tummempi huulilla kuin mitä luulisi. Ihana tää on, me likey!


Sephora Collection Cream Lip Stain

Olihan sitä pakko myös vähän pihistellä Pariisissa, ja päädyttiinkin hamstraamaan Sephoran omia mattaisia huulipunia. Nää on ihan hyviä, menee arkikäytössä. Koostumus on vähän paksu, ja sen takia näitä pitää laittaa ihan pieni kerros, ettei se mene huonon näköiseksi huulilla. Otin kaksi erilaista sävyä, ja vaikka ne tuossa kuvassa näyttää aika samanlaisilta, niin taaempi on todella tumman rusehtava, ja edessä oleva taittaa hieman liilaan. Jos olet matkalla Sephoraan pikkubudjetilla niin suosittelen kyllä Sephoran omia meikkejä, esimerkiksi peitevoide oli loistava ostos!


Lumene Nordic Nude voidemainen korostaja

Tää on nyt oikeastaan ainut, mikä ei ole Pariisista. Saatiin Indiedays Inspiration Day'stä matkaan Vero Modan goodie bagit, josta tän aarteen löysin! Ensin olin jo haukkunut tämän pystyyn sillä kasvoille levittäessä tää levitti mulla kaikki meikkivoiteet pitkin poikin. Mutta kun vähän opettelin niin sormilla tätä saa työstettyä helposti kasvoille ilman että pohjameikki sotkeentuu. Todella kaunis voidemainen hohto, vähän luonnollisempi verrattuna esimerkiksi tuohon Too Facedin highlighteriin. Tästä puikosta löytyy kaksi päätä, vähän hienostuneempi hehku ja kaunis valo.


Mä oikeasti unohdin siis ihan täysin kuvata tähän joukkoon Sephoran peitevoiteen, johon oon ollut enemmän kuin tyytyväinen, mutta mainittakoon nyt siitä vielä! Tässä ois mun tän hetken suosikit meikki uutuuksista mitä on tullut hankittua. Jokapäiväisessä käytössä on nuo molemmat korostustuotteet, ja tiedän että varsinkin kesällä tulee käytettyä tuota Lumenen korostuspuikkoa todella paljon!

Oliko näissä sulle jotain tuttuja suosikkeja jo, vai oliko kaikki uusia tuttavuuksia? xx

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Inspraatiota menneiltä vuosikymmeniltä

Postaus toteutettu yhteistyössä Instrumentarium:in kanssa




Kuvat BID logolla: Annieveliina
Kuvat Instrumentarium logolla: Sanni Riihimäki

Muutama viikko takaperin käytiin inspiroitumassa ihanassa Indiedays Inspiration Day'ssä, jossa tuttuun tapaan oli taas odotettu Instrumentariumin piste! Tällä kertaa päästiin ihastelemaan Heritagen Spectacles of time -mallistoa. Viimeisen päälle koristeelliset ja erikoiset silmälasit ihastutti kerrassaan ja vaikka itse olen 30-luvun pyöreiden ja erikoisien pokien ystävä ollut aina, niin tällä kertaa kokeilinkin 50-lukua henkiviä kehyksiä. Menneiltä vuosikymmeniltä inspiraatiota hakenut mallisto oli todella mielyttävä silmään, ja sieltä löytyi todellakin jokaiselle jotakin. Olen itsekin iskenyt jo silmäni vähän erikoisempiin aurinkolaseihin aina, ja mun mielestä on vain todella hauskaa päästä testailemaan erilaisia silmälasikehyksiä! Lisää kehysmuodista pääset lukemaan täältä! Nuo mun päähän eksyneet kehykset on kyllä tyyliltään juuri sellaisit, mitkä voisin silmälaseikseni ottaa! 

Iskeekö nää pokat sun silmään? xx

torstai 11. toukokuuta 2017

Epäonnistumisen pelko

Muutamat teistä jo varmaan huomaskin, että mä oon saanu uuden työpaikan! Aiemmin keväällä puhuin blogin puolella työnhausta täällä, ja silloin en saanut kyseistä paikkaa mitä hain. Nyt kevään mittaa kuitenkin ilmaantui uusi mahdollisuus, ja ajattelin että miksipäs ei? Hain paikkaa, kävin haastattelussa, ja sain kahden päivän päästä soiton että "koulitaankos susta meille kodinkonemyyjä?". No kyllä todellakin!




En tiedä onko teille tullut koskaan samaa epäonnistumisen pelkoa, mutta uuden työsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen olin ahdistuneempi kuin vähään aikaan. Entä jos en pärjää? Jos en opi tai epäonnistun? En millään päässyt tuosta tunteesta moneen tuntiin mihinkään, vaan olin satavarma että olin tehnyt elämäni suurimman virheen kun lähden vanhasta tutusta työpaikasta. Vaatii välillä paljon rohkeutta, jättää jotain tuttua ja turvallista taakse, ja lähteä haastamaan itseään ja kokeilemaan uutta. Oon onneks sellanen tyyppi, että hyvin harvoin mietin sen tarkemmin ennenkuin olen jo sanonut kyllä. 



Usko itseesi. Vaikka heikkoina hetkinä se onkin hieman vaikeaa. Tiedät itsekin että osaat kyllä, ja että sä pärjäät kyllä. Olenhan mä opppinut mun vanhassa duunissa kaiken tosi nopeasti, ja oon nykyään tosi hyvä siinä mitä teen. Miks epäonnistuisin uudessa paikassa? Kyllä muutkin siellä pärjää, ja tää voi olla vaikka mun elämäni mahdollisuus päästä eteenpäin mun "uralla". You can do it.

“When we give ourselves permission to fail, we, at the same time, give ourselves permission to excel.” - Eloise Ristad

Jacket Lindex     T-shirt Gina Tricot     Jeans Bershka    Shoes Puma

En tiedä, ehkä se on se näyttämisen halu, mikä boostaa mua ajamaan itseäni koko ajan äärirajoille. Haluan olla paras siinä mitä teen, enkä halua epäonnistua. Mut valitettava fakta on se, että välillä on vaan epäonnistuttava ennen kuin onnistuu. Hain neljää duunipaikkaa, ja vasta viimeisenä sain tän. Silläkin on varmasti joku tarkoitus, ja tärkein pointti epäonnistumisessa on se, että sen jälkeen on vain yritettävä uudelleen. Ja mähän yritän, siihen asti et onnistun.

Älkää pelätkö epäonnistumista, vaan yrittäkää, ilman yrittämistä ei voi edes onnistua! Tehokasta torstaita just sulle! xx 

tiistai 9. toukokuuta 2017

Yksin

Ajattelin ensin, etten edes avaa tätä aihetta tänne sen enempää, mutta nyt tulikin sellainen olo että oikeastaan haluan. Muutamat kyselyt onkin jo aiheesta tullut, ja kerta asiasta aiemmin tänne puhuin, niin pitäähän mun teille kertoa. Se myös ehkä selittää sen, että mun on ollut tosi hankala kirjoittaa tänne mun elämästä ylipäätänsä yhtään mitään. Tuntuu että oli vain suuri lukko koko ajan päällä, ja on tuntunut tosi kauan tekopyhältä selitellä niitä näitä. Ja tajusin, että se kiikastaa tasan siitä että en ole aiheesta kirjoittanut. 
Jatkoin noin kuukausi sitten elämääni yksin. Ja nyt kun reilu viikko sitten muutin, niin muutin yksin. Tiiän et tää oli oikea päätös, ja oikeastaan oon pitkästä aikaa oikeasti onnellinen. Yksin? Ehei, mä oon kaikkea muuta kuin yksin.




Eihän tää nyt helppoa ole ollut, mut nyt alkaa helpottaa. Pääsen oikeesti ajattelee itteeni, ja tekee tosissani töitä omien unelmien eteen ilman että kukaan seisoo mun tiellä. Viimeiset melkein kaksi täyttä viikkoa jotka oon asunut yksin, on ollut ihan todella hauskoja. Yhtäkkiä onkin tapahtunut niin paljon kaikkea. Tuntuu että oisin jo iät ja ajat asunut itsekseni. Niinhän se oli, että rakastin ennen yksin oloa. Yksin asumista, itsekseni elämistä ja sitä vapautta mitä se mun mielelle tuo. En väitä että seurustelu olisi nyt jotenkin pahasta, mutta oon aina ollut vähän sitä mieltä että se ei vaan ole mua varten. Voi olla et oon vaan ollu vääränlaisten ihmisten kanssa, tai sit ei. Kuka tietää?



En oo koskaan haaveillut naimisiin menosta, tai perheen perustamisesta. Oon haaveillut opiskelemisesta, uran luomisesta, itsensä löytämisestä ja kaiken mahdollisen kokemisesta. Ulkomailla reissaamisesta, ehkä jopa asumisesta ulkomailla, tähtien kurkottelemisesta ja kaikesta muusta sellaisesta. Parhainta on myös omistaa paras ystävä joka on ihan samanlainen, jonka kanssa voi haaveilla kaikista siisteistä jutuista. Oon myös huomannut, kuinka salakavalasti mun ympärille onkin kerääntynyt maailman parhaita ystäviä, joiden kanssa hölmöillä ja viettää aikaa päivästä toiseen.



Oon yksin. Ja mä vaan niin tykkään siitä. En sano että oisin koko ajan onnellinen, mut tiedän että tulen olemaan sitä. Uudet tuulet puhaltaa tosi kovaa joka suunnasta ja mä nautin niiden pyörteistä täysin rinnoin. Toivon, että tää "lukko" alkaa avautumaan, ja mun on taas helpompi kirjoitella tänne. Koska tää on myös se juttu mistä tykkään päivä päivältä vaan enemmän, ja haluan toteuttaa itseäni tätä kautta. Halusin myös olla teille rehellinen, että tiedätte missä mennään kun musta ei olekaan niin usein kuulunut täällä.

Ootte kaikki ihania siellä ruudun toisella puolen, kiitos! xx